15 maj 2011

Predikan: 3 söndagen efter påsk

Martin Fagerudd:
Tvåspråkig gudstjänst på De stupades dag
15.5.2011 Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10.00
Evangelium: Joh. 17:11-17
Text: Joh 17:11-17

Jesu förbön - Jeesuksen esirukous


Idag är det den tredje söndagen efter påsk, men också den tredje söndagen i maj, då firar vi de stupades dag och hedrar deras minne. Denna betydelse kanske överskuggar helt den kyrkliga firningsdagen. De stupades dag sammanfattar alla krigets offer, dem som genomled kriget, veteranerna, krigsinvaliderna, samt de anhöriga till de stupade, krigsbarnen och krigsänkorna.
Tänään kolmantena toukokuun sunnuntaina on ajatuksissamme sodissa kaatuneitten muisto. Tiedämme, että ehkä ensimmästä kertaa nuori rintamamies saattoi silloin tutustua Jumalaan. Se tapahtui useimmiten rukouksessa ja pyynnössä että elämä säilyisi. Moni myös kaatui, eikä heillä varmastikaan ollut aikaa jäähyväiskirjeisiin, saati sitten jäähyväispuheisiin, ehkä korkeintaan hätäiseen rukoukseen. Ehkä joku ehti kuulla toverinsa tai sotapappinsa lohduttavan sanan.
Förrän Jesus fängslas håller han ett långt avskedstal åt sina lärjungar och avslutar det med en bön för sina lärjungar. Jesus brukade ofta be, men brukade inte be högt. Han bad oftast tyst för sig, såsom han lär i Bergspredikan. Men några få gånger ber han högt och det sker på lärjungars begäran. Det är då när han lär dem Fader vår. Bönens viktigaste syfte är att möta och hålla kontakt med Gud. Den sista gången Jesus ber högt är hans frivilliga förbön för lärjungarna och församlingen.
Kun Jeesus opettaa meitä rukoilemaan hän myös opettaa mitä voimme rukoilla. Voimme huomata, mitä Jeesus sanoo rukoilemisesta. Rukouksen alussa hän kertoo tehtävästään maailmassa. Hän ilmoittaa kuolemastaan, joka tuo kirkkautta eli kunniaa Jumalalle, kuten myös hänelle itsellensä, sillä Jeesuksen Jeesuksen kuolemassa hän osoittaa voimansa herättämällä hänet kuolleista. Tällä tavoin Jeesus saa myös taivaallisen kirkkautensa takaisin, joka hänellä oli ennen tuloansa tähän maailmaan, oman kansansa keskuuteen. Hänen päätehtävänsä kansansa keskuudessa oli tehdä Jumalan nimi tunnetuksi ja näin opetuslapset oppivat tuntemaan Jumalan.
Rukouksen lopussa alkaa varsinainen esirukous. Jeesus ilmaisee tässä, että hän rukoilee opetuslastensa puolesta. Hän kertoo myös miksi hän rukoilee. Jumala on antanut heidät Jeesukselle. Jeesus ei ole omalla toiminnallaan taitavana puhujana tai opettajana saanut suurta suosiota, että opetuslapset sen tähden seuraisivat häntä. Ansio tästä kuuluu Jumalalle. Näin Jeesus kertoo, miten Jumala toimii. Opetuslapset ja seurakunta eivät ole pelkästään Jeesuksen omaisuutta, vaan Jumalan omaisuutta. Kristillistä seurakuntaa kutsutaan sen tähden Herran seurakunnaksi, jotta se jo nimensä perusteella erottuisi muista kansankokouksista.
Det är just genom sin församling som Jesus säger att han förhärligats eller får ära. Det här betyder bara en enda sak. De tecken som Jesus gör, har som uppgift att göra Guds kärlek synlig. Men de har också en motsatt verkan. De blir orsaken till Jesu död för dem som inte tror, men för dem som tror blir Guds kärlek uppenbar. Det är just den församling som tror som Jesus skyddar och ingen i Jesu församling går under.
Lupauksensa vakuudeksi Jeesus sanoo, että hän on antanut opetuslapsilleen ja seurakunnalle Jumalan sanan. Koska Jeesus ja Jumala ovat yhtä, on Jeesuksen sana myös Jumalan sanaa.
Sana maailma Jeesuksen rukouksessa edustaa taas niitä, jotka eivät usko häneen. Jeesus sanoo, että opetuslapset ja seurakunta eivät kuuluu maailmalle vaan Jumalalle. Opetuslasten on jäätävä vielä maailmaan, kun Jeesus palaa Isän luo, vaikka heidän oikea koti onkin taivaan valtakunnassa. Jeesus rukoilee opetuslastensa puolesta jättäen heidät maailmaan suorittamaan tehtävää. Hän rukoilee, että opetuslapset varjeltuisivat pahasta ja että heidät pyhitettäisiin totuudessa. Sillä se, joka on saanut Jumalan sanan, elää totuudessa.
Sekä sodassa että rauhassa saatamme joutua tilanteisiin, ettei ole muuta tehtävissä kuin rukoilla. Rukouksessa eli keskustelussa Jumalan kanssa ei tarvitse perustella asioita, saati sitten kerrata niitä. Sanoma menee heti perille. Siksi nopea ja lyhytkin rukous, jopa äärimmäisessä hädässä menee perille, ja johdattaa sille tielle, joka vie elämään, taivaallisen Isän luo.

Inga kommentarer: