Pastor Karl af Hällström:
Griftetal i S:t Olofs kapell, Pellinge 23.9.2006
Griftetal i S:t Olofs kapell, Pellinge 23.9.2006
NN har beskrivits som en hjälpsam man, som utan att tveka ställde upp när vänner och grannar behövde honom. När vi nu följer honom till graven, så får vi minnas allt det goda som han har fått förmedla till oss. Han föddes och växte upp här på Pellinge, och även om han bodde annorstädes behöll han alltid kontakten hit genom sin sommarstuga.
Han arbetade som servicetekniker på firma X i 40 år, och var alltid X:s man. Firmans bowlinglag gav han upp först är hälsan helt enkelt inte stod pall längre. Tyvärr bidrog arbetet inte bara till hans liv, utan också till hans död.
Vid den första skoveln mull lyder orden: Av jord har du kommit.
Muutama vuosi sitten NN teki tuttavuutta katalan syövän kanssa. Taustalla oli asbesti, johon hän oli vuosikymmeniä sitten tuli kosketuksiin työn kautta. Viimein syöpä sai NN:sta voiton.
Kuolema on luonnollinen osa elämää. Mutta koska kuolema on lopullinen ja tuntematon, se pelottaa meitä. Kun kuolema on tullut, lähellämme elänyt ihminen on peruuttamattomasti poissa. Niin on myös käynyt NN:n kohdalla. Enää emme voi kuulla hänen ääntään, emme kohdata hänen katsettaan, emme osoittaa rakkautta ja huolenpitoa kuten tähän asti.
Toisen multalapiollisen kohdalla sanomme: Maaksi sinun pitää jälleen tulla.
Kuolema ei kuitenkaan ole kuin maallisen elämämme loppu. Tietysti suremme ja kaipaamme niitä, joita emme tule tässä maailmassa enää tapaamaan; se on täysin luonnollista. Mutta saamme luottaa siihen, että Jumala pitää meistä huolen maallisen vaelluksemme jälkeenkin.
Vi behöver inte frukta döden som sådan, om vi inser att nuet inte är evigt, att också vi måste vara beredda att bryta upp. Tidpunkten för vår avfärd känner vi inte till - ibland ser vi tecken på att den närmar sig, ibland kommer avfärden överraskande - men trots detta bör vi alltid vara beredda. Och beredda är vi då vi minns att vi varje stund i livet står inför Guds ansikte och då vi förtröstar på Jesus Kristus.
Vid den tredje skoveln mull hör vi orden: Jesus Kristus, vår Frälsare, skall uppväcka dig på den yttersta dagen.
Han arbetade som servicetekniker på firma X i 40 år, och var alltid X:s man. Firmans bowlinglag gav han upp först är hälsan helt enkelt inte stod pall längre. Tyvärr bidrog arbetet inte bara till hans liv, utan också till hans död.
Vid den första skoveln mull lyder orden: Av jord har du kommit.
Muutama vuosi sitten NN teki tuttavuutta katalan syövän kanssa. Taustalla oli asbesti, johon hän oli vuosikymmeniä sitten tuli kosketuksiin työn kautta. Viimein syöpä sai NN:sta voiton.
Kuolema on luonnollinen osa elämää. Mutta koska kuolema on lopullinen ja tuntematon, se pelottaa meitä. Kun kuolema on tullut, lähellämme elänyt ihminen on peruuttamattomasti poissa. Niin on myös käynyt NN:n kohdalla. Enää emme voi kuulla hänen ääntään, emme kohdata hänen katsettaan, emme osoittaa rakkautta ja huolenpitoa kuten tähän asti.
Toisen multalapiollisen kohdalla sanomme: Maaksi sinun pitää jälleen tulla.
Kuolema ei kuitenkaan ole kuin maallisen elämämme loppu. Tietysti suremme ja kaipaamme niitä, joita emme tule tässä maailmassa enää tapaamaan; se on täysin luonnollista. Mutta saamme luottaa siihen, että Jumala pitää meistä huolen maallisen vaelluksemme jälkeenkin.
Vi behöver inte frukta döden som sådan, om vi inser att nuet inte är evigt, att också vi måste vara beredda att bryta upp. Tidpunkten för vår avfärd känner vi inte till - ibland ser vi tecken på att den närmar sig, ibland kommer avfärden överraskande - men trots detta bör vi alltid vara beredda. Och beredda är vi då vi minns att vi varje stund i livet står inför Guds ansikte och då vi förtröstar på Jesus Kristus.
Vid den tredje skoveln mull hör vi orden: Jesus Kristus, vår Frälsare, skall uppväcka dig på den yttersta dagen.
Uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan siunaamme NN:n odottamaan ylösnousemuksen päivää.
NN, maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar